Tallirakennus

Kuvat: S. Holma

Tallitiloilla on merkitystä hevosen hyvinvointiin. Hevonen ei arvosta kauniita puitteita tai koristeita, vaan siistit ja asialliset tilat ovat tärkeitä. Erityisesti talli-ilman laatu vaikuttaa hevosten herkkiin keuhkoihin. Ilmanlaatuun vaikuttavat kuivike ja heinän laatu sekä tietysti ilmanvaihtojärjestelmä. Jos tallissa ei ole koneellista ilmanvaihtoa, sekä tulo - että poistoilma-aukkoja tulee olla riittävästi, jotta ilma vaihtuu.  Hevonen viihtyy huomattavasti viileämmissä tiloissa kuin ihminen, ethän lämmitä tallia liikaa, vaan lisää omaa vaatetustasi!

Maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa säädetään eläinsuojeluvaatimuksista, joita on noudatettava hevosten pidossa. Kaikkien eläinsuojien, myös vanhojen tallirakennusten, on täytettävä tilavaatimukset siirtymäkauden jälkeen viimeistään 1.1.2014.

Asetus määrittelee mittojen suhteen minimivaatimukset ainoastaan tallin korkeudelle sekä karsinoiden koolle.

Tallin korkeus
Kaikissa talleissa sisäkorkeuden on oltava 1,5 kertaa hevosen säkäkorkeus, mutta aina kuitenkin vähintään 2,2 m. Minimikorkeus 2,2 m riittää vain poneille ja hevosille, joiden säkäkorkeus on enintään 146 cm.

Karsinan korkeuden on koko karsinan osalta täytettävä asetuksen minimivaatimukset. Näin ollen vaadittavan minimikorkeuden alittavat osat, kuten kattoparrut tai viistokatto, eivät saa jäädä alle minimikorkeuden.

Vaatimukset koskevat kaikkia talleja ensi vuoden alusta alkaen. Uutta tallia rakennettaessa määräykset ovat olleet voimassa jo 1.1.2001 alkaen.

Edellä mainitut minimivaatimukset sekoitetaan usein MMM:n asetukseen, joka koskee ainoastaan ELY-keskuksesta investointitukia hakevien hevosalan yrittäjien tiloja, joihin tuet kohdistuvat. Edellä mainitun, tuettavan tallirakentamisen asetuksessa on tarkempia vaatimuksia muun muassa käytäväleveyksistä, oviaukoista, ikkunapinta-aloista ja ilmanvaihdosta.

Katso lisää karsinan koko määräyksistä kohdasta Karsinat.

Hevostalli ja -pihatto

Talli on perinteinen tapa pitää hevosia. Hevosilla on tallissa omat seinälliset karsinat, jossa ne asuvat, syövät ja nukkuvat. Ulos ne pääsevät hoitajan vieminä.

Hevospihatto (pihattotalli, pihatto) on kolmi- tai neliseinäinen rakennus, jonka ympärillä on aitaus. Hevoset saavat itse päättää, ovatko ne lukona vai sisällä. Useimmiten pihatossa on useamman hevosen lauma.

Hevosten hoito pihatossa ei välttämättä ole sen helpompaa kuin perinteisessä talliympäristössäkään. Vaikka hevosia ei tarvitsekaan kuljettaa päiväksi ulos ja yöksi sisään, ne vaativat kuitenkin päivittäistä hoitoa. Hoitotyö on usein haastellisempaa, minkä vuoksi pihatoissa pidetään useimmiten varsoja, siitostammoja tai vain kevyessä käytössä olevia hevosia. Mitään varsinaista estettä sille, että pihatossa pidettäisiin myös kilpa- ja harrastehevosia, ei kuitenkaan ole.

Muut tilat

Tallissa tarvitaan yleensä karsinoiden lisäksi myös muita tiloja, tallin toiminnasta ja koosta riippuen. Rehutilat ja valjas-/satulahuone ovat tarpelliset tallissa kuin tallissa. Asiakastallilla tarvitaan sosiaalitilat ja toimisto. Ravitallilla tila kärryille on välttämätön. Kasvatustallilla pitää olla siemennyspaikka, yleensä ns. pakkopilttuu, sekä varsomiskarsina. Liikuntarajoitteisten tarpeet on huomioitava vähintään asiakastalleilla.

Muita mahdollisia tiloja ovat isommilla talleilla loimien kuivatus-/ja säilytystilat, leiritoimintaan soveltuvat ruokailu- ja majoitustilat.

Kuvat: S. Holma

Talliolosuhteet

Tallin sisäilman laatu on tärkein asia talliolosuhteista. Tallit ovat usein sekä pölyisiä että kosteita ja tällöin hevosen hengityselimet joutuvat koville. Talvella hevoset viettävät usein enemmän aikaa sisätiloissa, joten ilman laatuun tulee kiinnittää erityistä huomiota.
Vinkkejä talli-ilman laadun parantamiseksi:
  • Talli siivotaan hyvin hevosten ollessa ulkona
  • Turhaa lakaisua vältetään
  • Käytetään hyvälaatuista ja pölyämätöntä heinää (esim. esikuivattua säilöheinää)
  • Käytetään hyvälaatuista kuiviketta
  • Tallin ilmanvaihtoaukkoja ei suljeta
  • Talli pestään ja desinfioidaan kerran vuodessa
  • Tallin ilmanvaihtoa tarkastellaan ja talli-ilmanlaatua mitataan tarvittaessa
  • Talli-ilmaa tutkitaan aistinvaraisesti päivittäin (haistellaan…)
  • Jos tallin lämpötila laskee talvella, voi ohutkarvaiselle tai klipatulle hevoselle laittaa loimen. Lämpimässä tallissa loimi sisällä kuitenkin enemmänkin haittaa hevosta!
Tallin minimi-ilmanvaihto määräytyy suhteellisen kosteuden ja kaasujen poiston mukaan ja maksimi-ilmanvaihto lämpötilan mukaan.

Mitoitusperusteina käytetään minimille 60 m³/ h ja maksimille 400 m³/ h hevosta kohti. Poistoilma-aukkoja tarvitaan 0,1 m² hevosta kohti ja korvausilman tuloaukkojen tulisi olla kooltaan 2-3 kertaa poistoaukkojen pinta-ala.

Yli - 10°C :n ulkolämpötilasta lähtien saatetaan
tallissa tarvita ilmastointi liikalämmön poistoon
(Jansson, Särkijärvi. 2007).
Tallin optimilämpötila on 5-15 astetta. Hevonen
sopeutuu hyvin myös kylmempään, mutta
lämpötilan vaihtelu ei saisi olla viittä astetta enempää vuorokaudessa. Tallin lämpötilan on parempi olla liian alhainen, kuin liian korkea. Korkea lämpötila lisää virtsasta haihtuvan ammoniakin määrää talli-ilmassa ja myös pölyisyyttä, jos ilman kosteus on samalla alhainen.
Ilmankosteus tallissa.
Hevonen tuottaa talli-ilmaan kosteutta hengityksen,
hikoilun ja virtsan kautta. Kosteus saattaa
lisääntyä myös sääolosuhteiden, rehujen tai
esimerkiksi hevosten pesemisen vuoksi. Tallin
optimaalinen ilmankosteus on 50-65%. Tätä suurempi kosteus lisää hevosen sairastumisen riskiä, sillä kosteus kuormittaa hengityselimistöä ja luo otolliset elinolosuhteet taudinaiheuttajille (Jansson, Särkijärvi. 2007).
Käytännössä lämmitystä tarvitaan jo, kun ulkolämpötila painuu lähelle -10 astetta. Asentamalla talliin lämmitys voitaisiin ilmanvaihto pitää riittävänä talvellakin lämpötilan laskematta (Jansson, Särkijärvi. 2007).

Rakentaisinko tallin

Hevostallin ja siihen liittyvien rakennelmien rakentaminen edellyttää rakennuslupaa. Rakennuslupaa tarvitaan myös silloin, kun rakennukseen tehdään olennaisia muutoksia tai rakennuksen alkuperäistä käyttötarkoitusta olennaisesti muutetaan. Tällainen muutos on esimerkiksi autotallin muuttaminen hevostalliksi. Kysy ohjeita kuntasi rakennusviranomaisilta.

Kaikkia talleja koskevista "Hevosten pidolle asetettavista eläinsuojeluvaatimuksista" säädetään valtioneuvoston asetuksessa hevosten suojelusta. Kaikkien eläinsuojien on täytettävä vaatimukset viimeistään 1.1.2014.

Ammattimaisesta tai muutoin laajamittaisesta hevosten pidosta on tehtävä kirjallinen ilmoitus aluehallintoviraston läänineläinlääkärille, jos täysikasvuisia hevosia on vähintään kuusi. Ilmoitukseen velvoittavaa toimintaa ovat mm. hevosten kasvattaminen tai vuokraaminen, ottaminen säilytettäväksi, hoidettavaksi, valmennettavaksi tai koulutettavaksi, opetuksen antaminen hevosten käytössä ja käsittelyssä tai muu hevosten pito. Myös toiminnan muutoksista tai lopettamisesta on ilmoitettava.

Jos sijoitat eläinten pitoon tarkoitetun rakennuksen tai aitauksen asemakaava-alueelle, ole yhetydessä kunnan terveydensuojeluviranomaisiin. 

Hevostalli tarvitsee ympäristöluvan, jos se on tarkoitettu vähintään 60 hevoselle tai ponille. Ympäristölupa voidaan edellyttää myös luparajan alittavalta eläinmäärältä, jos talli sijaitsee pohjavesialueella tai siitä saattaa aiheutua kohtuutonta haittaa naapureille.

Muista, että hevonen on laumaeläin, joten sitä ei tulisi pitää yksin.

Turvallisuusnäkökohdat

Kuva: S. Holma

Riittävän tilavat kulkuväylät ovat turvallisuustekijä niin ihmisille kuin hevosillekin. Hyvä valaistus on tarpeen pimeinä vuodenaikoina. Hevosen hyvinvoinnin näkökulmasta on oleellista, että liukkauden estosta huolehditaan talvisin.

Haluan tietää enemmän

Hevosten pidon eläinsuojeluvaatimukset

Esitys Jalostuspäivillä 2013
Jaana Mikkola, Evira
Kylmäpihatto hevosen elinympäristönä

Elena Autio ja Minna-Liisa Heiskanen, Hevostietokeskus
Talliympäristöopas

MTT/Hevostutkimus Helena Jansson, Susanna Särkijärvi 2007
Opas on julkaistu yhteistyössä Vapo Oy:n kanssa

Palo- ja pelastustoimet hevostallissa

Opinnäytetyö Laurea-ammattikorkeakoulu 2011: Saari, Elisa


 
Hevostallin sisäilman laatu

Artikkeli, Ratsastus.net
Timo Halonen
Ratsastuskenttien pohjamateriaalit

Opinnäytetyö Hämeen ammattikorkeakoulu 2011: Jarva, Johanna

Pihattoratkaisu varsoille

Opinnäytetyö Savonia-ammattikorkeakoulu 2011: Junttila, Maijuleena


Vaihtoehtoiset talliratkaisut ja ulkokatokset

Opinnäytetyö Savonia-ammattikorkeakoulu 2007: Kettunen, Kirsi-Maria; Laulumaa, Susanna


Kivinavetan muutostyöt nykypäivän talliksi ja rakennuskustannusten vertailu uudisrakennukseen

Opinnäytetyö Seinäjoen ammattikorkeakoulu 2012: Kiviniemi, Sini; Raja, Tiia


Hyvinvoiva, turvallinen ja ympäristöystävällinen talli- opas vastuulliseen tallitoimintaan

EquineLife-hanke, Agropolis Oy
Toim. Inkeri Pesonen, Hanna Virtanen, Helena Jansson.
Automatisointi säästää työtunteja hevostallilla

Hanna Lensu, Maaseudun Tulevaisuus 2008
Hevostallien pelastussuunnitelma

Milka Taivassalo, Iisalmi
Katriina Lehtimäki, Olli Kangas, Pirjo Suhonen, Savonia-ammattikorkeakoulu, Iisalmi
Arja Aalto, Ylä-Savon ammattiopisto, Kiuruvesi
Hevospihaton ympäristörakentamisen lähtökohdat

Opinnäytetyö, Savonia ammattikorkeakoulu 2011: Massinen, Tuija
Tallit siirtyvät EU-aikaan

Artikkeli, ratsastus.net
Timo Halonen